« Takaisin

Kaikkea muuta kuin nunnukaa

Joiun kanssa saa leikkiä ja pitää hauskaa. Se käy selville heti ensi metreillä, kun norjansaamelainen taituri Áilu Gaup käynnistää joikaamisen mestarikurssin Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiluokassa Musiikkitalolla. Alati uudistuva joikuperinne on kaikkea muuta kuin klisheistä nunnukanunnukaa.

Mestarikurssilla aloitetaan alkeista, mutta hyvin pian opiskelijoiden jalat alkavat käydä rytmikkäästi - joiku käy koko kroppaan! Jos joku on vielä epävarma joikaamisestaan, Gaup tarttuu käsistä ja auttaa eteenpäin. Eipä aikaakaan, kun kansainvälinen opiskelijajoukko on jälleen hymysuin vauhdissa.

- Joiku on tunteiden kieli kuten musiikki muutenkin. Se on yksi syy siihen, miksi joikataan ”joku”, ei ”jollekin” tai ”jostakin”. Ethän sinä sano että ”minä rakastan sinulle” tai ”sinusta” vaan ”sinua”, Gaup kuvailee.

Äidin virsilaulu avasi aikanaan Gaupin musiikilliset korvat. Äiti ei joikannut mutta osasi suuren määrän virsiä ja muitakin lauluja.

- Muistan istuneeni kirkossa, näin kuinka kaikki avasivat virsikirjansa ja alkoivat laulaa. Virsissä teksti ei ollut minulle niinkään merkittävää vaan se, miten äiti osasi kaiken ulkoa. Joikuja opin esimerkiksi häissä, ja jotkut sukulaiseni joikasivat päivittäin.

1970-luvulla, 17-vuotiaana, Gaup ystävineen rikkoi rajoja, kokeili uutta ja perusti rock-yhtyeen, jossa joiku yhdistettiin selkeään biittiin.

- Jotkut sanoivat, että tämä on liian amerikkalaista – ei musiikkia lainkaan – ja ivasivatkin meitä. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet, ja samat ihmiset ovat tulleet jälkeenpäin sanomaan että ”te olitte tuolloin oikeassa” ja tehneet saman itsekin. Jotenkin olen tuntenut tällaisen uudistustyön myös velvollisuudekseni.

Sydämestä sydämeen

Miten joiku sitten syntyy? Gaup on hetkisen hiljaa; joiuista ei perinteisesti kovinkaan paljon puhuta, ei niitä ole tarve pukea sanoiksi. Hän kuitenkin kertoo, että henkilöjoiut ovat osa identiteettiä kuten nimet. Joikua luodessa ensin tulee tunne, sen jälkeen ääni ja rytmi jolla tunne kuvaillaan. Jotta toisen voi joikua, pitää ensin oppia lausumaan tämän nimi oikein. Sitten joiun pohjana voidaan käyttää esimerkiksi nimen rytmiä, Gaup esittelee – ja joikuu haastattelijan samassa hetkessä, tiiviisti silmiin katsoen.

- Tämä on nyt sinun joikusi, jota kukaan muu ei voi käyttää - samalla tavalla kuin kukaan ei voi viedä nimeäsikään. Joiku tulee sydämestä sydämeen, tein sinusta musiikillisen kuvan.

Gaup on työskennellyt monien pioneerihenkisten muusikoiden kuten esim. Nils-Aslak Valkeapään, Jan Garbarekin, Esa Kotilaisen, Paroni Paakkunaisen, Matti Juvosen ja Jouni Kestin kanssa. Merkittäviä musiikillisia kohtaamisia on matkalle mahtunut montakin. Joiku on kuitenkin aina ollut pohjana ja taustalla.

- Joiun oppii tarkkaan kuuntelemalla; se on luonnollinen tapa hahmottaa ja oppia niin kieltä kuin musiikkia. Joikuni on ehkä jonkin verran muuttunut vuosien varrella, mutta hyvin hitaasti. Kun teen uusia joikuja, yritän aina löytää niihin oman tyylini ja oman näkökulmani.

Kansanmusiikkiluokassa Musiikkitalolla joikutunti etenee. Äänenvoimakkuudet alkavat nousta rohkeuden kasvaessa ja saamen kielen ääntämyskin hahmottuu muutaman sanan avulla. Gaup kantaa ylpeänä pohjoista perintöään ja pitää tärkeänä opettaa joikua jokaiselle joka on kiinnostunut. Hänellä on vankka usko tulevaisuuteen.

- On mukavaa, että kiinnostus myös esimerkiksi saamenkieltä kohtaan on lisääntynyt. Ei pidä pelätä näyttää, mitä joiku on. Onneksi myös ihmisten asenteet saamelaiskulttuuria ja joikua kohtaan ovat muuttuneet – kuitenkin vasta 1992 saimme opettaa joikua esimerkiksi kouluissamme. Joiku löytää kyllä omat tiensä, uskon nuorisoon joka oppii vanhemmilta ja kehittää perinteistä uutta. Vaikka pienemmät kielet– myös vaikkapa suomi ja norja, englannin paineessa – joutuvat yhä ahtaammalle, olen optimistinen.

Teksti ja kuvat: Karoliina Pirkkanen
 



Ei kommentteja. Ole ensimmäinen

Hae blogin sisällöstä

Tervetuloa Sibelius-Akatemian blogiin!
 

Tässä blogissa kerromme sanoin ja kuvin siitä, mitä tapahtuu Taideyliopiston Sibelius-Akatemian luokkahuoneissa ja käytävillä, arjessa ja juhlassa, ehkäpä joskus jopa konserttilavan takana! Tapaamme ajankohtaisia ihmisiä, jotka omin sanoin kertovat siitä, mitä juuri nyt on meneillään.

Meihin saat yhteyden sähköpostitse osoitteella info (at) siba.fi