« Takaisin

Viikon alumni Esa Helasvuo pianon ääressä

Alku

Pieni poika ui pianon ääreen.
Piano sukeltaa.
Poika näkee veden kaikki sävyt.


Esa Helasvuo syntyi  maaliskuun 9. päivänä 1945 toisena lapsena nelilapsiseen perheeseen Helsingissä, Suomessa uuden ajan kynnyksellä, sodan juuri hellitettyä. Hänen lastentarhanopettajaäitinsä soitti pianoa ja pieni Esa kuunteli lumoutuen äidin sävelistä. Pieni poika kiipesi pianotuolille äidin mentyä hetkeksi pois ja siitä alkoi improvisaatio. Kolmen vuoden ikäisestä kuusivuotiaaksi Esa imitoi äidin soittamia kappaleita, keksi uusia sekä muisteli klassisia kappaleita ja varioi niitä. Kuusivuotiaana hän lähti pianotunneille. Hän sai opettajakseen Jaakko Someron. Seitsemänvuotiaana Esa pääsi samalle opettajalle Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolle.

Koulussa

‘Kyynel putoaa suohon. Suosta kohoaa talo. Talosta tulee linna. Suo muuttuu kallioksi. Kallion päälle syntyy kaupunki.’

Jotain vahvaa ja samalla tummaa on ajassa. Sodasta selviytyneet miehet ja naiset selviävät hädintuskin, henkisesti raajarikkoja on paljon, aika on repaleista. Kaupunkia jälleenrakennetaan, musiikki ja elämä kuohuvat kadulla ja pinnan alla. Uusi aika alkaa.

Lapsen matka on vielä pitkä, on ilkkujia niin kuin hyvin lahjakkailla on. Hyvät välineet ovat jo pikku pianistin hyppysissä, niistä sävellellen, improvisoiden, klassista ja jazzia kuunnellen ja varioiden pikkuhiljaa lapsi oppii lumoavien sävelien alkuaskeleet.

Jazz

Eletään jazzmusiikin kulta-aikaa. Levyjä on ihmisillä vielä harvakseltaan. Esa kuulee Benny Goodmanin kappaleen Swing swing swing ja haltioituu. Hän ihailee Oscar Petersonia ja perustaa ensimmäisen oman bändin n. 10-vuotiaana. Pekka Sarmanto soittaa rumpuja ja Aarno Cronvall selloa.

Elokuva

Esa rakentaa oman, 16mm. elokuvaprojektorin yhdeksänvuotiaana ja esittää sillä lainaamiaan lyhytelokuvia. Elokuvissa tehdään paljon klassikoita ja Esa uppoutuu niiden maailmoihin. Sodanjälkeinen aika on ristiriitainen, ja teini-ikäinen Esa sukeltaa usein elokuvien ja musiikin voimakkaisiin maailmoihin.

Pianonsoittoa

Esa  saa Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolla edelleen laadukasta opetusta pianonsoitossa v.1952-1966 ja siirtyy ammattiopiskelijaksi v. 1966. Hän jatkaa opintoja klassista opiskellen, säveltäjien kanssa sävellyksiä pohdiskellen ja omatoimisesti jazziin perehtyen v.1969 asti. Paras opiskelu tässä asiassa tapahtuu toisten muusikoiden kanssa yhteissessioissa. Paras kouluttaja on Henrik Otto Donnerin yhtye.

Nuoruusvuosien yhtyeet

Esa Helasvuo soittaa useissa eri kokoonpanoissa nuoruusvuosinaan myös muita musiikinlajeja. Kuuluisimmat yhtyeet näistä ovat The Sounds ja The Hounds sekä Frankies.

Elokuvan ja teatterin aika

1969 on  käännekohta nuoren, silloin klassisen pianistin uralle ’talutetulle’ pianistille. Hän tulee valituksi Yleisradion musiikkidramaturgiksi ja saa sysäyksen uuteen suuntaan. Alkaa draaman aika.

Lukuisat elokuvat, tv-draamat, näytelmät ja näyttelevät laulajat ovat vailla säveltäjää.

Tilausteoksina Esa Helasvuo säveltää elokuvamusiikin 30 elokuvaan, joista esimerkkinä Lulu, Marja pieni! ja Uppo-Nalle. Tv-draamoista eräs on erityinen;
siinä esiintyy viisaus, joka iskee pianistin tajuntaan. Se on myös hänen elämänsä keskellä liitävä ajatus:

‘Elämä on ihanaa, sitä täytyy tuhlata’.

Näytelmien ja teatterin aika on rikas ja antoisa. Elokuviin, näytelmiin ja teatteriin tilataan jatkuvasti musiikkia, ja tarvitaan hyviä säveltäjiä, jotka taitavat tunnelman käsitteen ja ymmärtävät pinnan alla liikkuvan jännitteen päälle. Työ Yleisradiossa jatkuu vuoteen 1975.

Tähän aikaan sisältyy suuri asia, joka nostattaa: Esa tarjoaa ensimmäistä omaa levykokonaisuutta Toivo Kärjelle, ja 1973 julkaistaan edelleen tuoreenkuuloinen  ensimmäinen levy Think Tank Funk. Sillä soittavat Esa Helasvuo, Eetu Vesala, Teppo Hauta-aho, Veli-Pekka Bister, Yrjö Lasonpalo, Pirjo Helasvuo ja Ylermi Poijärvi.

Esa Helasvuon toinen levy Omat hommat julkaistaan 1974. Yhteistyö Edward Vesalan kanssa jatkuu vielä kolmannella levyllä Q, joka julkaistaan 1977. Yhteistyö ja esiintymiset Suomen johtavien freemuusikoiden kuten Otto Donnerin ja Seppo Paakkunaisen kanssa jatkuvat konserttien ja keikkojen muodossa. Esa Helasvuo esiintyy myöhemmin myös UMON kanssa.

Mutta draaman ajalla on vielä jotain annettavaa.

Maria Rankkala työskentelee Ylen draamaosastolla, ja hänellä on pyyntö. Loistava laulava näyttelijä Ritva Oksanen tarvitsee säveltäjä-sovittajaa. Esa Helasvuo säveltää hänelle useita lauluja, joista tulee klassikoita. Ritva itse kutsuu niitä helmiksi. Tästä alkaa käännekohta, joka antaa alkusysäyksen seuraavaan taiteelliseen periodiin pianistin elämässä.

Laulujen ja runojen säveltäjä

Aika poliittisine kannanottoineen on aktiivista niin näyttelijöiden kuin muusikoidenkin keskuudessa. Lauluja tehdään paljon, ja niiden sisältöön kuuluvat paitsi ihmisarvo, tasa-arvo ja rotusorron vastustaminen, myös rakkaus ja intiimit tarinat. Laulujen sanoja tekevät sekä sanoittajat että kirjailijat ja ne ovat korkeatasoisia. Esa Helasvuo säveltää mm. Mirkka Rekolan runoja ja kokonaisen ohjelmiston Susanna Haavistolle ja Eija Ahvolle, joiden kanssa konsertoi viisitoista menestyksekästä vuotta täysille saleille.

Kuoroteokset

Esa Helasvuolta tilataan jatkuvasti kuoroteoksia, ja hän tekee myös niitä mm. Koiton laululle ja Tapiolan kuorolle.

Lastenmusiikki

Yhteistyö Esan opettajaksi johdatelleen Ellen Urhon kanssa johtaa myös lastenmusiikin ja lasten nuottijulkaisujen tekemiseen. Lastenlevy Onnimanni ilmestyy, ja se on Esan käsialaa.

Opetus

Säveltäjä ja pianisti Esa Helasvuo alkaa opettaa Sibelius-Akatemiassa 1979,  aluksi on sivutoimisena tuntiopettajana. Hänet vakinaistetaan ja alkaa pitkä ura improvisoinnin ja vapaan säestyksen opettajana. Se saa luontevan jatkeen musiikkikasvatuksen osaston ainejohtajana ja varajohtajana toimimisesta. Vuoteen 2008 asti pianisti jakaa taiteellista antiaan oppilailleen, sitten ‘pakenee freelancer-taiteilijaksi.’.

Konsertit

Pianistille riittää kysyntää esiintyvänä taiteilijana sekä yhteistyökumppanina että sooloiltoihin. Pelkistetty, kuulas ajatus huomataan. Pianistin kyky kuunnella rivien väliä niin, että tila täyttyy ajatuksesta on harvinainen ja se saa ansaittua huomiota. Keith Jarrett varhaisena vaikuttajana mainitaan, mutta Esa Helasvuolla on oma tyyli tässäkin. Rivien väli ikäänkuin jättää tilaa moni-ilmeiselle tulkinnalle, joka jää kuulijalle vapautena. Soitto hengittää hiljaa, se sisältää tarinan.

On taiteilijuuden aika.

Säveltäjä ei tuhlaa säveliä.

Stella Nova

Ajatus kiteytyy. On soololevyn aika. Ensimmäisestä levystä on kulunut 40 vuotta. On vuosi 2013. Pianisti istahtaa tuolilleen ja antaa asioiden tapahtua. Hänellä on mielessään teemoja joistakin kappaleistaan. Teemoja ei lukita, vaan niille annetaan vapaus. Niiden piirteissä viivytellään. Väliin pudotaan meditatiiviseen, intialaisvaikutteiseen tilaan, jossa ragan tavoin sävelet pyrskähtelevät, kieppuvat keskiönsä ympärillä, viiltävät vierekkäisinä, rakentavat jännitettä lauetakseen  seuraavien improvisaatioiden viipyileviin ajatuksiin. Väkevä ja kaunis ovat yhtäaikaa läsnä ja tuloksena on huimaavan harkittu, vapaa, runollinen ja intiimi soololevy, joka saa myös erittäin hyvät kritiikit.

Loppusanat

Pieni poika menee pianon ääreen.
Piano sukeltaa.
Poika näkee kaikki veden sävyt.

Rauhallisesti hän eleettömänä, mutta silti  tarkkaan jokaisesta kivestä kertoen, rannalla olevaa ruokoa ihmetellen, , katse  läpi veden,
ui pinnan alle
Pikkuhiljaa veden  sävyt, värit putoilevat kuin itsestään hänen sormiensa läpi, valuvat, tipahtelevat
pianon koskettimille.
Pinnan alla välähtää. Valo osuu pintaan.

Pinta liikkuu.

 

Teksti: Belia Kurvi
Belia Kurvin kuva: Noora Sandgren

 

 

 

 


Kuulolla-blogissa esitellään kerran viikossa perjantaiaamuisin Sibelius-Akatemian entinen opiskelija, viikon alumni. Hän kertoo muistoja opiskeluajoiltaan, uravalintoihinsa vaikuttaneita käänteitä ja tarinan siitä, miten päätyi nykyiseen työhönsä. Uratarinat ovat kirjoittaneet Sibelius-Akatemian alumnityön mentorointiohjelmaan osallistuneet opiskelijat. Oletko Sibelius-Akatemian alumni ja haluaisit ehkä mukaan toimintaan? Lue lisää Sibelius-Akatemian alumnityön verkkosivuilta

 

 



Ei kommentteja. Ole ensimmäinen

Hae blogin sisällöstä

Tervetuloa Sibelius-Akatemian blogiin!
 

Tässä blogissa kerromme sanoin ja kuvin siitä, mitä tapahtuu Taideyliopiston Sibelius-Akatemian luokkahuoneissa ja käytävillä, arjessa ja juhlassa, ehkäpä joskus jopa konserttilavan takana! Tapaamme ajankohtaisia ihmisiä, jotka omin sanoin kertovat siitä, mitä juuri nyt on meneillään.

Meihin saat yhteyden sähköpostitse osoitteella info (at) siba.fi